Loma on orjan onnielisinta aikaa... jos sekään

Olo on kuitenkin näin ennen loman alkua onnellisen hykertelevä.


Lomien kynnyksellä sitä usein tulee pohdiskeltua mikä ihme siinä loman suinnittelussa ja lomalla matkustamisessa on niin mukavaa ja mikä se on mikä laittaa ihmisen tekemään työtä vuoden ja sitten palkitsemaan itsensä matkanteon vaivoilla? Minun lomani pitävät vielä kaiken lisäksi sisällään melko paljon matkustamista, jopa puolet lomastani on matkantekoa, onnekseni polkupyörällä.

Pohjois afrikka, etsimässä tyhjää ruutua

Ehkäpä itselleni keskeistä kuitenkin lomassa on mielikuvituksen ruokkiminen ennen matkaa, menttaali verkostoni jyllää täysillä. Mikään ei voita niitä iloisia hetkiä kun voi vaan olla ja antaa ajatuksen virran huuhdella mieltä eri mailman kolkkien mielikuvilla Keski-Eurooppa, itäblokinmaat, indokiina, kuuba, nepal...

Matkan suunnittelu on usein vaikeaa koska vaihtoehtoja on niin paljon ja se on hyvä. Nyt olen suunnitellut matkaa mustan meren pohjois puolelle unkari, moldova, georgia sekä kuuban ja päädyn todennäköisesti niinkin eksoottisen paikkaan kuin Espanjan andalusian.

Aasia, valinnan vaikeus on joskus käsin kosketeltavaa 

Osa ihmisistä pystyy suunnittelemaan matkansa hyvinkin tarkasti, niinkin tarkasti että oikeen ihmetyttää ja kateeksi käy. Nämä ihmiset tietävät etukäteen enemmän matka kohteistaan kuin paikallisoppaat ja se on hienoa.

Minä ole ns. "laiska matkailija". Saan aina kuitenkin jotain selville matkakohteistani ennen matkaa. Harvemmin kuitenkaan käy niin että päädyn kohteisiin joihin edeltä käsin olen tutustunut, virrat ja tuulet kuljettavat minua hiljalleen jonnekin vielä mielen kiintoisempaan.

Lopulta kuitenkin lähden matkaan ja usko olevani onnellisempi ja kokevani enemmä jossain muualla missä yleensä olen.

Espoo, mankin seisake on tämän matkan lähtö piste

Alkumatkan kohokohta odottaa aina samassa paikassa. Se on heti ensimmäisten pyöräily kilometrien kohdalla kun kasvoille leviää pakonomainen hymy ja tajunta ilmoitta, olet vapaa seikkailuun. Keho käy hetken ylikierroksilla välittäjäaineet törmäilevät kovan kallo sisällä hetken valtoimena, hykertelen onnesta.

Muutaman viikon jälkeen olotila alkaa tasaantua ja orjuudesta kärsinyt ruumis ei osaakkaan sopeutua loputtomaan vapauden tunteeseen. Mieli alkaa ruoskimaan kehoa, palaa töihin, palaa töihin. Ruoskikoon minä jatkan matkaa.

Chaplin, factory




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polkupyörän kuljetus lentokoneessa 2018

Romaniaa ristiin rastiin pääsiäis tunnelmissa

Etelä Viro 2018